Kesäiset kukkamekot

Kesällä sain idean että tuleviin häihin ompelen pikkuneideille itse juhla-asut. Halusin itse tehdä niihin kaavat, kun siitä on jo todella pitkä aika kun olen kaavoja muokkaillut. En suinkaan piirtänyt tälläkertaa kaavoja aivan alusta asti, vaan peruskaavaa muokkaamalla mekkojen kaava sitten syntyi. Peruskaavat otin kirjasta Lasten pukineiden peruskaavoja, joka on tullut hankittua silloin joskus muinoin opiskeluaikoina. Kirjasta löytyy peruskaavoja ja mittoja koosta 62 lähtien pitkälle nuoruuteen, tyttöjen 176 cm ja poikien kokoon 194cm asti.

Kankaita kun on jotenkin kummallisesti päässyt kertymään vuosien saatossa, niin sieltähän pinojen seasta löytyi juuri sopivat kankaat näihin mekkoihin. Mekoista tuli täyskellohelmalliset ja kokonaan vuoritetut. Varsinaisiin juhlamekkoihin olin suunitellut piilovetoketjua taakse, mutta nämä toimivat hyvin nappihalkiolla, johon toiseksi nuorimmainen sai valita mieleisensä napit nappilaatikosta.

No, nämä kukkamekothan eivät olleet ne varsinaiset juhla-asut, vaan harjoitusmekot, jotta näkisin kuinka kaavat oikein toimivat. Ja kuinka ollakkaan ei valmiisiin tarvinnut sitten alkumittausten ja muokkausten jälkeen kovin suuria muutoksia tehdäkkään. Vaikka mekot kulkivatkin kokoajan harjoitusmekon nimellä, niin käyttöä varten ne kuitenkin oli ajatuksena kokoajan tehdä. Ja kuinka ihanan juhlavat ja keveän kesäiset näistä mekoista sitten tulikaan.

Malli: omaa kuosittelua. Pohjana ollut peruskaava: Hillevi Arkko, Marja-Leena Koskinen, Irmeli Maunonen-Eskelinen: Lasten pukineiden peruskaavoja
Koot: Noin 80cm ja 98cm

 

Tunikoita pikkuneideille

Todella pitkä aika on siitä kun olen ommellut oikeastaan mitään, jotain korjauksia silloin tällöin. Tässä vuoden sisällä olen saanut ompeluhuoneen, joka on pyhitetty lähes yksinomaan minun käsityötavaroille ja koneille. Huoneessa vallitsee jatkuvasti luova kaaos ja helposti sinne tulee vietyä ja varastoitua myös tavaraa, mille ei juuri sillä hetkellä löydy järkevää sijoituspaikkaa.

 Kun sitten huoneeseen keräsin ympäri taloa olevista kaapeista ja laatikoista kaikki teemaan liittyvät asiat, niin onhan niitä kertynyt kyllä monen vuoden tarpeisiin. Silti sitä kummasti aina vain huomaa niiden lisääntyneen...merkillistä... No, mukavahan se on, että jos ja kun inspiraatio iskee niin on mistä aloittaa.

Näiden tunikojenkin kanssa kävi hieman niin, että ensin ompelin varastojen kätköistä miesväelle boxereita.  Sitten kuminauha loppui ja sitä piti tilata lisää ja ihan vain sattumalta tulin tilanneeksi muutaman palan kangastakin. Farmarikangas löytyi Kangastukusta kuminauhojen ja parin muun trikoopalan kanssa. Ilmapallokangas puolestaan hyppäsi tilauskoriin lähes kuin itsekseen, Kässämessut netissä tapahtumaa selaillessani, ihanasta Ommelkuplan verkkokaupasta. Saattoi sekin valita itselleen pari kaveria, ettei tarvitse yksin matkustaa uuteen kotiin =)

Noh, nyt kun se innostus oli ompelemiseen syttynyt niin piti vielä kokeilla miten se kaavojen teko ja muokkaaminen sujuu ja kyllähän noista tuli lopulta ihan käyttökelpoisia vaatteita ja puolivuotias ja 2-vuotiaat neidit olivat oikein tyytyväisiä. Kuvissa vaatteet vielä loppusilitystä vailla, kun piti päästä heti niitä kokeilemaan. Kaikkiin tunikoihin tein myös erilaiset taskut ja isompaa neitiä varsinkin se kovasti ilahdutti. 

Myös tällaisia koristeita innostuttiin lasten kanssa yhdessä tekemään.

Pöksyjä

Vihdoinkin sain aikaiseksi ommella jotain pitkästä aikaa ja niinpä valmistui yhdet välihousut ja pääkallo- ja leopardikuvioiset pöksyt. Palojakin jäi vielä, ehkä niistä syntyy jotain muuta, mitta kun ei enempiin housuihin enää riitä, mutta ehkä pipoja tai t-paitoja...
Poikien housuissa tuota kasvuvaraa on ihan tarkoituksella ja menee varmasti ensi syksynäkin vielä päälle. On tuo kasvuvauhti nyt kyllä niin kova, että ihan hyvä siihenkin on varautua. Taakse ompelin vielä Hand made-merkitkin niin ei tarvitse arpoa että kummin päin housut olikaan tarkoitus pukea.
 Nostin näitä varten pienemmän ompelukoneeni keittiönpöydälle ja siinä sitten on ohimennen tullut myös korjailtua muutamat housut ja vaihdettua takkiin vetskarikin. Ompelujumi on kyllä vaivannut minua jo todella pitkään, mutta ties mitä tässä vielä syntyy kun tuo jumitus hiukkasen helpottaa.